torstai 26. toukokuuta 2011

Kotona ollaan!

Kotona olemme olleet nyt viikon mutta ei ole tämä kotiutuminen tapahtunut ihan tuosta noin vaan. Tyttö heräili pitkään (itse asiassa vasta eilen nukkui kunnolla) jo 5-6 aikoihin aamulla eikä suostunut nukahtamaan uudestaan joka johti sitten siihen, että hän nukkui ainakin 2 päiväunet. Ja illalla meni kuitenkin ihan normaaliin aikaan nukkumaan. Mies on ollut todella väsynyt ja nuutunut koko ajan ja itse sairastuin lauantaina, ensin tulivat flunssan oireet ja joka paikkaa särki, kuume nousi jonka jälkeen vatsa meni sekaisin. Pahimmat vatsavaivat ovat vatsakrampit jotka saattavat kestää pitkäänkin yhtä soittoa, ei niinkään vessassa käymisen tarve. Makuulla vatsa rentoutuu eikä kramppeja esiinny niin paljoa mutta heti kun nousen ylös alkaa kovat krampit. Ja yksin kotona kohta 1,5 vuotiaan kanssa ei kauheasti ole aikaa makoilla... Ikävää on myös se, että vatsakrampit aiheuttavat jonkin verran supistelua, koko lauantaipäivän makoilin kramppien ja supistusten lamaannuttamana sohvalla. Kävin eilen verikokeissa ja kiikuttamassa erään toisen näytteen labraan. Pieni verenkuva oli normaali mutta CRP oli koholla. Huomenna hoitaja soittaa uudestaan konsultoituaan lääkäriä pitääkö minun käydä tarkistuttamassa CRP uudestaan, onko se laskussa vai nousussa. Sen toisen näytteen tuloksissa menee ilmeisesti vähän pidempään.

Mutta itse reissu oli todella hieno ja onnistunut. Säät suosivat, sateet ajoittuivat useinmiten yöhön kun nukuimme tai iltaan kun olimme jo hotellihuoneessamme tai syömässä. Aurinkoa riitti vaikka moni päivä olikin hieman pilvinen. Se oli itse asiassa lapsen kannalta parempi niin ei tarvinnut stressata auringosta niin pajoa. Kovinkaan ruskettuneeksi en reissun aikana tullut, lapsen kanssa ei kauhean pitkään voinut suorassa auringonvalossa olla, auringon palvomisesta puhumattakaan. Ja hän kun ei paikallaan pysynyt, että olisi voinut varjon alla olla suojassa, tai päiväunia ulkona nukkunut. Muutaman kerran mies jäi valvomaan tytön päiväunia kun minä hipsin rannalle lekottelemaan.


Otimme aika rauhallisesti reissussa, kävimme muutamalla retkellä ja muuten liikuskelimme itseksemme lähialueilla. Käveltyä tuli kyllä matkan aikana paljon. Asuimme suurimman osan ajasta Karon Beachillä mutta viimeiset päivät vietimme Nai Yang:ssa joka on Phuketin lentokentän kupeessa pohjoisessa. Se oli oikein mukava ja pieni paikka verrattuna suurempiin, suosituimpiin turistikohteisiin etelämmässä. Nai Yangissa päätimme vähän törsätä ja varasimme ihan oman villan, jossa oli oma uima-allas sekä ulkoilma suihku ja -amme.

1 kommentti:

Neppe kirjoitti...

Synd att höra att du är sjuk! Men ljuvliga bilder och låter som om ni haft en fin resa :) Hoppas vi ses snart!