maanantai 14. maaliskuuta 2011

Univajetta ja nukkumisongelmia

Uskaltaisikohan sitä vasta 2 yön jälkeen toivoa parasta, että tyttö vihdoin alkaisi taas nukkua öitä kunnolla. Viime kuukaudet ovat olleet aivan mahdottoman raskaita. Tyttö on eroahdistuksen (?) aiheuttaman kärttyisyyden ja itkuisuuden lisäksi nukkunut öitä todella huonosti. Ja hän nukkui huonosti jo ennen eroahdistusta ja minun töihin paluuta (vaikkakin vain muutamaksi illaksi viikossa). Hän on heräillyt 5-10 kertaa yössä ja usein ollut niin "hysteerinen" ettei suostu jatkamaan uniaan, eikä edes rauhoitu sänkyynsä silittelyyn. Sitten olen valvonut hänen kanssaan tunnin-pari jonka jälkeen olemme päässeet jatkamaan unia. Sen huomaa myös siitä ettei minulla enää ole mitään sarjoja digiboksilla kun olen katsonut ne kaikki yöaikaan valvoessamme. Olemme myös yrittäneet sitä, että tyttö jatkaisi uniaan meidän sängyssä ja joskus se onnistuu ja voin viedä hänet omaan sänkyynsä sitten jossain vaiheessa mutta joskus taas tyttö alkaa kiipeillä sängystämme pois ja tutkii tavaroita makuuhuoneessamme.

 Jumissa syöttötuolin alla

Useinmiten se olen minä joka hoitaa yöheräämiset ja hyssyttelyt ja valvomiset ja uudelleen nukuttamiset. Ja ymmärrän sen ja hyväksyn sen, joutuuhan mies heräämään aikaisin töihin ja olla siellä koko päivän. Mutta tuntuu se kuitenkin raskaalta ja päivisin harmittaa kun ei ole omaa aikaa kun on pakko nukkua silloin kun tyttökin nukkuu. Ja kyllä mies silloin tällöin saattaa valvoa tytön kanssa alakerrassa jos minä olen jo pitkään joutunut valvomaan hänen kanssaan. Mutta todella usein olen kuitenkin hereillä tai havahdun pieninpäänkin inahdukseen. Mies ei ehkä osaa lukea tyttöä yhtä hyvin kuin minä, mikä on ihan ymmärrettävää kun minä vietän hänen kanssaan enemmän aikaa, eikä välttämättä tiedä milloin pelkkä käden pitäminen selän päällä riittää, milloin pitää ottaa syliin ja rauhoitella hetki ja milloin pitää hyväksyä ettei tyttö nukahda uudelleen ja mennä alakertaan.

Harmituskuva viime kesältä. Kylläpä tytön kasvot ovat muuttuneet kovasti :)

Nyt tyttö on nukkunut kaksi viimeistä yötä todella hyvin verrattuna aiempaan, vain yhdellä heräämisellä per yö. Toivon sydämeni pohjasta, että sama meno jatkuu ja saamme nukkua yöt tästä lähtien paremmin!

Vauvarokko

Tytöllä oli kuumetta kolmena päivänä ja perjantaina aamulla tytön vartalolle oli ilmestynyt pieniä punaisia pilkkuja. Selässä niitä oli pahiten mutta myös vatsapuoli oli näppyjen peitossa. Soitin terveyskeskukseen ja saimme terveydenhoitajalle ajan. Siellä hän totesi, kuten kollegansakin puhelimessa jo epäili, että tytöllä on vauvarokko eli toiselta nimeltään kolmen päivän kuume. Kuumeen laskettua näpyt ilmenevät, jotka onneksi eivät kutia. Se vasta olisikin show, kun yrittäisi estää vuoden ikäistä raapimasta itseään kun selitys ei ihan niin hyvin vielä mene perille. Eilen näpyt sitten olivatkin jo tipotiessään. Hoitaja sanoi ettei vauvarokon tarttuvuudesta ole tietoa mutta netistä luettuani löysin ihan toisenlaista infoa. En sitten tiedä tarkoittiko hoitaja tarttuvuutta aikuisiin vai... Useimmat lapset kuitenkin sairastavat sen joskus alle 3-vuotiaina.

Tässä vielä Sairas Lapsi sivuston tietoa vauvarokosta:
Vauvarokko on viruksen aiheuttama, erittäin helposti tarttuva lastensairaus. Tavallisin sairastumisikä on 6-24 kk. Tyypillinen oire on kolmen päivän kestoinen (joskus 5 vrk) kuume, joka kohoaa usein 39-40 asteeseen. Lapsi on ärtyisä, mutta muuten hyväkuntoinen. Nielu voi olla punoittava, silmäluomissa voi olla turvotusta ja niskan imusolmukkeet voivat olla lievästi suurentuneita.

Samalla kun kuume häviää, lapselle kehittyy punertavaa ihottumaa. Ihottuma nousee ensin rintaan ja kaulaan, josta se leviää vähitellen muualle vartaloon. Ihottuma on vaaleanpunertavaa ja pienitäpläistä, ja se hälvenee sormella painettaessa. Reaktio on siis päinvastainen kuin aivokalvontulehduksen aiheuttaman ihottuman kohdalla.

Ihottuma häviää nopeasti, jopa seuraavien tuntien aikana ja viimeistään 1-2 päivän kuluessa.
Sairauteen ei ole olemassa erityistä hoitokeinoa.

tiistai 8. maaliskuuta 2011

39,7

Tänään tytöllä oli kuumetta 39,7 ennen lääkettä ja soitin terveyskeskukseen jossa meitä neuvottiin vielä seurailemaan ja mikäli kuume jatkuu soittaa heti huomenaamusta ja varata aika lääkärille. Tai jos tyttö menee huonommaksi eikä juo/pissaa ei tule vaippaan niin pitäisi mennä päivystykseen.

Voi tyttöraasuani, hän on niin ressukka, istuu vain sylissä ja ähkii (kuume varmasti aiheuttaa tukalan olon). Välillä hän jaksaa leikkiä jollakin lelulla ja jutella hetken mutta itsekseen hän ei suostu olemaan, sylissä pitää olla koko ajan. Tänään menen töihin ja mies jää tytön kanssa illaksi kotiin. Huomisen työpäivän peruin, ja menen lauantaina paikkaamaan, ettei tyttöä tarvitse jättää "vieraan" kanssa kun hän on niin ressukka. Mies tulee torstaina kotiin jolloin tyttö ehkä joutuu jäämään hetkeksi hoitajan kanssa jos mies ei kerkeä ajoissa kotiin mutta kyse on niin lyhyestä ajasta, että varmasti pärjää. Ja toivottavasti tyttö olisi jo parempi torstaina!

Tässä tuleekin sitten päivän vinkki:
Kävin eilen hakemassa särkylääkettä apteekista ja ruiskua pyytäessäni nestemäiseen Panadoliin farmaseutti ehdotti minulle Pamol-F nimisiä dispergoituvia, eli suussa nopeasti sulavia tabletteja. Ne maistuvat banaanilta ja yleensä lapset kuulemma pitävät niistä. Tabletteja voi antaa yli 9 kg lapsille ja vaikka tyttö oli vain 8,5 kg 1-vuotistarkastuksessa niin ihan hyvin voi kuulemma lääkettä antaa. Tyttö ei kyllä kauheasti pitänyt lääkkeestä, mutta ei hän siitä nestemäisestäkään kauheasti välitä joten pienempi paha tuo kun sitä tarvitsee antaa niin paljon vähemmän kuin nestemäistä Panadolia. Ehkä hän vähän vanhempana oppii pitämään lääkkeestä, tytön 4-vuotias serkku ainakin söisi tabletteja kuin karkkia :)

maanantai 7. maaliskuuta 2011

39,1

astetta oli tytön kuume äsken. Milloin sitä oikeasti pitää mennä lääkäriin? Netistä luin, että pitää ottaa yhteyttä lääkäriin seuraavana päivänä jos lapsi ei juo tai jos hän on alle 2 vuotias ja kuume on yli 39,0 astetta. Tarkoittaako tämä siis jos kuume on käynyt yli 39 asteessa vai jos se on ollut sitä koko ajan? Neuvolan puhelinaikakin on jo mennyt joten en voi soittaa sinnekään. Täytyy vähän seurailla ja soittaa lääkäriin jos siltä tuntuu. Nyt tyttö on vielä ihan suht hyvinvoiva, jaksaa puhua ja leikkiä sylissäni mutta itsekseen ei halua olla. Ruoka ei maistu mutta juo silloin tällöin.

Karhunpoika sairastaa

...häntä hellikäämme!

Ihmettelimme miksi tyttö söi niin huonosti koko eilisen päivän vaikka muuten oli todella hyvällä tuulella ja kävimme talviriehassa laskemassa mäkeä, tanssimassa "toppatakki Zumbaa" ja uimassa. Tänään aamulla se sitten selvisi kun hain tytön sängystään, hän oli todella kuuma ja kuumetta oli 38,6. Nyt hän on nukkunut jo 3 tunnin päiväunet ja illan vauvauinti jää tältä päivältä meidän osalta väliin.

Tämä onkin ensimmäinen kerta kun tyttö on "kunnolla" sairas. Hänellä on ollut nuhaa aiemmin ja ihan pientä lämmönnousua, mutta nyt hän tuntui jo samantien todella kuumalta. Toivottavasti menee pian ohi emmekä me vanhemmat sairastu. Mies on lähdössä työmatkalle keskiviikkona ja meidän on täytynyt pyytää tytön fammo hoitamaan tyttöä keskiviikkoillaksi ja mahdollisesti torstai-illaksi mikäli mies ei kerkeä ajoissa kotiin, kun minä menen töihin. Mutta täytyy nyt seurata ja katsoa miten tytön tauti kehittyy, sillä jos hän on todella kipeä niin en usko hänen jäävän suosiolla hoitajan kanssa. Alunperin miehen piti lähteä jo huomenna mutta matkaan tuli muutos, oma äitini olisi päässyt huomenna hoitamaan tyttöä ja hänen kanssaan tyttö olisikin varmasti pärjännyt kun he näkevät niin usein mutta miehen äiti ei ole tytölle lähes ollenkaan tuttu joten vähän huolettaa... Ja siis kyllähän he ovat nähneet, mutta ei niin usein eikä pitkiä aikoja ja yleensä seurassa on ollut (paljon) muitakin ihmisiä.