Vuorovedoin

Meillä on sairastettu flunssaa nyt reilun viikon ajan. Tyttö oli kuumeessa viime viikolla ja nuha sekä yskä jatkuu edelleen. Poika on ollut hieman tukkoinen aamuisin mutta ei sen pahempaa. Itse olen myös ollut jonkin verran kipeä, mutta tauti ei ole iskenyt kunnolla päälle. Saisi nyt tulla joku 40 asteen kuume, että menisi ohikin. Ei tällaista puolikuntoista oloa jaksa viikkotolkulla.

Lapset ovat olleet vuoropäivin itkuisia ja vaativia (=tottelemattomia). Kuumeisena tyttö oli apea ja halusi lähinnä lukea sylissä, mikä on ihan ok. Tällä viikolla tyttö onkin ollut niin uhmakas ja tottelematon ettei meidän vanhempien hermot meinaa kestää. Niinä (harvoina) päivinä kun tyttö on ollut kiltimpi on poika taas ollut itkuinen ja viihtynyt vain ja ainoastaan sylissä, ei edes kantoliinassa olo kelvannut. Illalla on tuntunut, että olen kasvanut kiinni pikku apinaani enkä ole päivän aikana saanut mitään tehtyä, pyykitkin on ripustettu vähän sinne päin kuivumaan yhdellä kädellä.

Tänään ja huomenna saa onneksi hengähtää hetken. Tyttö menee lasten kummien (mies on tytön kummi ja naisesta tulee pojan kummi) luokse yökylään, he itse ehdottivat tätä. Tänään aion mm. käydä saunassa ihan rauhassa ja nauttia. Viime aikoina olemme käyneet paljon "perhesaunassa", jolloin poika on nukkunut kodinhoitohuoneessa sitterissä ja me muut olemme saunoneet ja kylpeneet. Tytön kanssa on aivan ihana käydä saunassa ja/tai kylvyssä ja suihkussa koska hän pitää siitä niin kovasti mutta välillä kaipaan ihan rauhassa saunomista ja esim. jalkakylpyjen ottamista yms.

Pikkuveljen vointi

Lääkärissä käyty, saimme reseptin silmätippoja varten mutta emme ole hakeneet/käyttäneet niitä vielä sillä lääkäri oli sitä mieltä, että pojalla on ahtautuneet kyynelkanavat joka aiheuttaa rähmimistä. Allergiakysymykseen hän totesi, että ne yleensä ilmenevät vasta myöhemmin eikä vaikuttanut ottavan kysymystäni tosissaan. No, en ehkä itse usko kyseessä oevan allergiaa sillä vyöhyketerapia auttoi huomattavasti.

Eli vyöhyketerapiassakin käyty, poika osasi siskonsa tapaan rentoutua hoidossa ja makasi reporankana koko ajan. Kun terapeutti lopetti hoidon vinkaisi poika kuin kerjäten lisää ja hiljeni kun terapeutti jatkoi, tuntui ilmeisesti hyvältä :) Terapeutti kertoi, että pojan sääret ja pohkeet tuntuivat rennoilta joka kertoo siitä ettei hän ole stressanut synnytyksessä eikä saanut siitä mitään jännityksiä. Vatsa tuntui aralta mutta allergiapisteet korvissa eivät olleet ärtyneet, joten vyöhyketerapeuttikaan ei uskonut allergiaan. Jee!

Vyöhyketerapia auttoi ja poika nukkuikin sikeästi sen jälkeen ja vatsa on tuntunut vaivaavan vähemmän sen jälkeen. Menemme vielä uudestaan ensi viikolla. Toisaalta olen ollut huomaavinani (tänään), että suklaa pahentaisi vatsavaivoja. Täytyy pitää suklaataukoa ja tutkia asiaa :)

Meillä ei nukuta

Pojalla on ollut vatsanväänteitä siitä saakka kun kotiuduimme synnäriltä, aluksi ne olivat siedettävissä mutta nyt pari päivää on ollut semmoista vääntöä, kiemurtelua ja kitinää ettei nukkumisesta tule oikein mitään. Ensin meni yöunet ja poika nukkuukin ne lyhyet pätkät mitä nukkuu rauhassa joko sylissä tai aivan kiinni liiskaantuneena minussa. Tänään meni myös päiväunet kun poika ei pysty nukkumaan omassa sängyssään kun vatsaa kipristää koko ajan niin kovasti, eli samalla taktiikalla ollaan menty kuin yöllä ja omat unet ovat jääneet vähille.

Saimme onneksi peruutusajan vyöhyketerapeutille huomiseksi, tytön vatsavaivoihin saimme sieltä avun vaikka hänellä ne eivät koskaan äityneet näin pahoiksi. Niin, ja käymme myös näytillä lääkärin luona aamusta koska pojan toinen silmä on rähminyt lauantaista lähtien. Olen jo kerennyt huolestua, että poika on jollekin allerginen koska poskissa on hieman punoitusta ja näppyjä ja vartalosta iho hilseilee. Täytyy kysellä lääkäriltä huomenna.

Kampylobakteeri

No selvisihän se taudin aiheuttaja! Kampyobakteeri jyllää ja kiusaa minua, ja itse asiassa diagnosoin itseni jo muutama päivä sitten. Kyllä minusta vielä lääkäri joskus tulee (ja teen isäni ylpeäksi, sillä hän toivoi pitkään, että hakisin lääkikseen niin kuin joskus suunnittelin) sillä diagnoosini osui oikeaan :) Yleensä Kampylobakteeri-infektiota ei hoideta mutta raskaana olevat hoidetaan aina joten mars reseptiä hakemaan!

Ihana saada selitys näille oireille sillä ihan normaalilta vatsataudita se ei tosiaan ole tuntunut noiden voimakkaiden kramppien ja pitkän oireilun vuoksi.

Kotona ollaan!

Kotona olemme olleet nyt viikon mutta ei ole tämä kotiutuminen tapahtunut ihan tuosta noin vaan. Tyttö heräili pitkään (itse asiassa vasta eilen nukkui kunnolla) jo 5-6 aikoihin aamulla eikä suostunut nukahtamaan uudestaan joka johti sitten siihen, että hän nukkui ainakin 2 päiväunet. Ja illalla meni kuitenkin ihan normaaliin aikaan nukkumaan. Mies on ollut todella väsynyt ja nuutunut koko ajan ja itse sairastuin lauantaina, ensin tulivat flunssan oireet ja joka paikkaa särki, kuume nousi jonka jälkeen vatsa meni sekaisin. Pahimmat vatsavaivat ovat vatsakrampit jotka saattavat kestää pitkäänkin yhtä soittoa, ei niinkään vessassa käymisen tarve. Makuulla vatsa rentoutuu eikä kramppeja esiinny niin paljoa mutta heti kun nousen ylös alkaa kovat krampit. Ja yksin kotona kohta 1,5 vuotiaan kanssa ei kauheasti ole aikaa makoilla... Ikävää on myös se, että vatsakrampit aiheuttavat jonkin verran supistelua, koko lauantaipäivän makoilin kramppien ja supistusten lamaannuttamana sohvalla. Kävin eilen verikokeissa ja kiikuttamassa erään toisen näytteen labraan. Pieni verenkuva oli normaali mutta CRP oli koholla. Huomenna hoitaja soittaa uudestaan konsultoituaan lääkäriä pitääkö minun käydä tarkistuttamassa CRP uudestaan, onko se laskussa vai nousussa. Sen toisen näytteen tuloksissa menee ilmeisesti vähän pidempään.

Mutta itse reissu oli todella hieno ja onnistunut. Säät suosivat, sateet ajoittuivat useinmiten yöhön kun nukuimme tai iltaan kun olimme jo hotellihuoneessamme tai syömässä. Aurinkoa riitti vaikka moni päivä olikin hieman pilvinen. Se oli itse asiassa lapsen kannalta parempi niin ei tarvinnut stressata auringosta niin pajoa. Kovinkaan ruskettuneeksi en reissun aikana tullut, lapsen kanssa ei kauhean pitkään voinut suorassa auringonvalossa olla, auringon palvomisesta puhumattakaan. Ja hän kun ei paikallaan pysynyt, että olisi voinut varjon alla olla suojassa, tai päiväunia ulkona nukkunut. Muutaman kerran mies jäi valvomaan tytön päiväunia kun minä hipsin rannalle lekottelemaan.

Otimme aika rauhallisesti reissussa, kävimme muutamalla retkellä ja muuten liikuskelimme itseksemme lähialueilla. Käveltyä tuli kyllä matkan aikana paljon. Asuimme suurimman osan ajasta Karon Beachillä mutta viimeiset päivät vietimme Nai Yang:ssa joka on Phuketin lentokentän kupeessa pohjoisessa. Se oli oikein mukava ja pieni paikka verrattuna suurempiin, suosituimpiin turistikohteisiin etelämmässä. Nai Yangissa päätimme vähän törsätä ja varasimme ihan oman villan, jossa oli oma uima-allas sekä ulkoilma suihku ja -amme.