Villiintynyt, huumaava

Kun tulimme Thaimaasta kotiin saimme huomata, että pihamme oli täysin villiintynyt kahden viikon aikana. Ruoho oli kasvanut (lue: voikukat) valtavasti vaikka sitä ei ollut lainkaan reissuun lähtiessämme,

perennat olivat kasvaneet pituutta ja ensimmäiset pionit olivat aukaisseet nuppunsa. Kevätkukat, kuten narsissit ja tulppaanit olivat kuihtuneet ja jääneet muiden jalkoihin sekä raparperit olivat moninkertaistaneet kokonsa ja nyt niitä onkin saanut syödä ahkeraan tahtiin.

Pihalla olemme kitkeneet rikkaruohoja ja leikannut nurmikkoa ja tyttö on tietenkin ollut ahkerasti auttamassa pihahommissa.

Meillä olisi tarkoitus rakentaa terassi tuohon tytön takana näkyvälle osalle, talon yhteyteen. Tarkoitus oli itse asiassa jo viime kesänä mutta se meni jotenkin lapsiperheen arkeen totutellessa ja vain nauttimiseen. Saa nähdä saammeko tänä kesänä mitään aikaiseksi, alkaa viikonloput olla hieman kortilla jo nyt ja sen mitä itse lomailen olen reissussa, samoin mies ainakin osittain. Meillä on paljon kesäkukkia ja perennoita pihallamme mutta ne on mielestäni tyhmästi sijoiteltu, varsinkin pihan takaosa on todella villiintyneen ja sekavan näköinen. Haluaisinkin siirtää kukkia ja tehdä muutaman selkeän kukkapenkin mutta ilmeisesti sitä ei nyt enää voi tehdä kun kukat ovat kasvaneet niin paljon ja kukkivat jo aivan pian.

Myös syreenit kukkivat juuri tällä hetkellä ja niiden tuoksu on todella huumaava kun takapihan oven aukaisee. Syreeneitä löytyy pihapiiristämme nimittäin melko paljon joten tuoksu tunkeutuu sisälle saakka.

Vaikka syreeniaitamme onkin oikein kiva, varsinkin näin kesäaikaan niin on niistä harmiakin. Ne olivat levinneet pihallemme ja viime vuonna kaadoin yhden syreenin keskeltä pihaa, joka varjosti pihan etuosaa ja koko ajan saa olla repimässä uusia alkuja maasta kun ne yrittävät valloittaa pihaa.