Asuntokaupat mielessä

Kuten jo kerroin tuossa aiemmin, olemme ostamassa ensimmäistä omaa asuntoamme tässä kohtapuolin. Alun perin emme olleet edes ajatelleet oman asunnon ostamista kun saimme tietää raskaudestani. Ajattelimme ettei se ole mitenkään mahdollista sillä minä olen jäämässä äitiyslomalle ja mieheni (V) opiskelee vielä toukokuun loppuun saakka ennen kuin valmistuu. Ja työtilanteestahan ei tänä päivänä voi olla lainkaan varma...

V:n äiti on muuttamassa ja hän tarjosi omaa asuntoaan meille, jo elokuun lopulla, melko edulliseen hintaan ja ihan mielenkiinosta otimme yhteyttä muutamaan pankkiin joissa kävimme keskustelemassa lainamahdollisuuksista. Yhdessä pankissa sanottiin heti ovella, että ei ole mahdollista - tulkaa uudelleen kun olette molemmat töissä. Toisessa oltiin hieman suopeampia mutta lyhennykset, korot ja muut lainaehdot olivat meille mahdottomia ja aloimme jo luopua toivosta. Viimeisessä pankissa, joka sattumoisin on myös sama pankki ja sama "pankkineiti", joka hoitaa V:n äidin pankki- ja laina-asioita, oltiinkin aivan eri kannalla. Siellä he kokivat, että tärkeintä on, että me pääsemme ensiasuntoon kiinni ja teimmekin lainanmaksusuunnitelman sen mukaiseksi, että pärjäämme ensimmäisen vuoden hieman pienemmillä tuloilla. "Pankkineitimme" on myös pankin konttorinjohtaja ja kertoi meille yli 20 vuoden työkokemuksellaan ettei ensimmäiset tehdyt lainanmaksusuunnitelmat taikka edes lainat päde koko 25 vuoden laina-ajan, sillä ihmiset ravaavat pankissa tekemässä muutoksia maksusuunnitelmiin, vaihtavat asuntoja jne. Tämä oli huojentavaa kuulla ja "pankkineiti" olikin erittäin positiivisesti suhtautuvainen asunnon ostoomme ja rauhoitteli meitä sillä, että aina niitä ehtoja ja suunnitelmia voi muuttaa oman elämäntilanteen mukaan. Ja kun maksusuunnitelma tosiaan oli sellainen mihin varmasti pystymme, olemme pian asuntovelallisia... Täytyy kyllä myöntää, että jännittää hiukan.



Kuvan pankit eivät välttämättä liity kirjoitukseen :)


Pankkiasioiden selvittyä alkoikin se vaikea osuus, eli miten tehdä kauppaa sukulaisen kanssa, saatikka oman äidin/anopin kanssa. Sanotaanko näin nätisti, että V:n äidillä ja meillä on hyvin erilainen tapa suhtautua asioihin ja hoitaa asioita. Tämä on käynyt ilmi monen monta kertaa tämän prosessin aikana. V:n äidin on ollut tarkoitus tehdä asunnossaan keittiöremonttia jo vuosia mutta ei ole vain saanut aikaiseksi sitä. Nyt hän sitten lupautui maksamaan keittiöremontin (ei sis. kodinkoneita) sekä lattiat koko alakertaan. Itse olisimme voineet vähentää tuon summan kauppahinnasta ja tehdä remontin kun pääsemme muuttamaan mutta jostain syystä V:n äiti halusi tehdä remontin jo ennen kuin teemme kaupat. Ja meillehän se sopi siinä mielessä ettei tarvitse sitten asua keittiöremontin keskellä ja mahdollisesti synnyttää vielä samaan aikaan. Keittiöremontti sovittiin sitten viikolle 42, jolloin V:llä olisi viikon loma ja V:n äiti olisi myös lomamatkalla joten asunto olisi tyhjillään remonttia varten.

Siitä alkoikin nämä vastoinkäymiset ja haasteet tehdä asuntokauppoja ja hoitaa raha-asioita oman äitinsä/anoppinsa kanssa.

Kuvat: Sampopankki, Aktia, Säästöpankki