tiistai 23. helmikuuta 2010

Univoitto ja neuvolakuulumiset

Koin eilen jotain ennenkuulumatonta, tyttö nukahti omaan sänkyynsä! :) Aiemmin hänen on pitänyt nukahtaa syliin/viereen jonka jälkeen hänet on voitu siirtää omaan sänkyynsä nukkumaan. Ja auta armias jos uni ei ole tarpeeksi syvää, silloin hän herää saman tien kun jää sängynpohjalle makaamaan ja kitinä alkaa uudestaan. Eilen tyttö nukahti syliin kun vielä katselin telkkaria olohuoneessa. Vein tytön omaan sänkyyn ja pesin hampaat ja kun menin itse nukkumaan makasi tyttö hyväntuulisena hereillä ja äänteli itsekseen. En nostanut tyttöä syliin kun hän vaikutti niin tyytyväiseltä ja keinuttelin korisänkyä hieman ja tyttö nukahti uudelleen. Hän havahtui hereille vielä muutaman kerran mutta nukahti melkein heti uudestaan. Oli jotenkin niin mahtava olo, pikkuinen tyttöni uskalsi nukahtaa "yksin". Ei tämä varmastikaan mikään merkittävä virstanpylväs ole lapsen kehityksessä mutta minusta se tuntui suurelta asialta. Ja kun tyttö heräsi yöllä kävimme vaihtamassa vaipan, ruokailimme ja jatkoimme unia saman tien. Kokonaisuudessaan erittäin hyvä yö takana.

Päivällä kävimme sitten neuvolassa, kävelimme lumimyräkässä vastatuuleen ja tiet olivat niin syvän lumen peitossa, että vaunujen työntäminen kävi ihan treenistä. Siitä puheen ollen, kaipaan kunnon rääkkitreeniä ihan kamalasti. Kaipaan Spinning- ja Les Millsin Body Combat-, Pump- ja Attack tunteja niin kovasti! Mutta takaisin asiaan, tyttö oli kasvanut hyvin. Oma neuvolantäti oli lomalla ja tämä täti ihmetteli kovasti onko tyttö täysimetyksellä ja kyseli vielä uudestaan, että emmekö tosiaan anna korviketta. Ihmettelin kovasti tätä suhtautumista, eivätkö äidit enää imetä vai miksi se oli hänen mielestään niin kovin erikoista? Hän ainakin antoi sellaisen kuvan, että olemme jotenkin "erikoisia". Enkä nyt mitenkään tuomitse sellaisia äitejä jotka eivät imetä, koskaanhan ei voi tietää miten imetys sujuu eivätkä ne lapset jotka eivät ole täysimetyksellä ole sen sairaampia tai kärsi yhtään sen enempää kuin täysimetyksellä olevat.

Tytön 4 vkon mitat olivat (suluissa syntymämitat):
4620 g (3930 g)
55,5 cm (51 cm)
päänympärys 36,2 cm (34 cm)

Tänään huomasin myös, että tyttö osaa kääntyä kyljeltä vatsalleen. Ihan kunnolla vatsalleen niin, että hän vie alimman käden toiselle puolelle vartaloa eikä se jää vatsan alle jumiin. Iso pieni tyttöni! <3

2 kommenttia:

Miia kirjoitti...

Hienosti on kasvanut <3 eikö toi oo tosi aikasin, jos tyttö nyt jo kääntyy?

Cato kirjoitti...

Joo, sitä mäkin vähän ihmettelin, että eikö ole vähän turhan aikasin :) Mutta toki tyttö makasi sängyllä mun vieressä, että patja on voinut olla hieman kallellaan joka helpottanut kääntymistä mutta kuitenkin. Ja kyllä se sohvallakin kääntyilee selältä kyljelle ja takaisin jos ei ole tyynyjä sivuilla tukemassa. Mutta ei sentään vielä käänny vatsalta selälle tai toisin päin, onneksi! :)