lauantai 19. helmikuuta 2011

Omaa ja yhteistä aikaa

Olen nyt kahtena viikkona tehnyt töitä ja jo nyt huomaan, että oma sekä miehen kanssa vietetty yhteinen aika on jäänyt todella vähälle. Päivisin olen tytön kanssa, joka tällä hetkellä on kiukkuinen kuin ampiainen tai itkee ja roikkuu lahkeessa kiinni jos en pidä häntä sylissä samalla kun teen ruokaa tai tiskaan tms. Sohvalla tai lattialla istuessani tyttö kiipeää syliin tai kiehnää kyljessäni kiinni. "Valitin" joskus aiemmin siitä kun tyttö ei ole ollut mikään sylivauva ja odotin sitä aikaa kun hän haluaa olla lähellä, halata jne. Nyt se aika on tullut, mutta tämä eroahdistus vaikeuttaa kyllä kotiaskareiden ja muiden asioiden hoitamista. Mutta onhan se ihanaa kun tyttö tulee spontaanisti halaamaan, antamaan pusuja, "nosailemaan" (eskimopusuttelua) ja haluaa istua sylissä ja lukea kirjaa.



 Myös lelut saavat osansa pusuista ja "nosailuista" ja niiden (kuin myös ihmisten ja koirien) silmiä, nenää ja suuta ihmetellään ja kokeillaan sormella :)

En tiedä johtuuko tämä eroahdistus nyt siitä kun minä olen ollut iltaisin poissa, vaikka kyse onkin vaan 3 illasta viikossa. Ainakin se ajoittuu juuri näille 2 viime viikolle. Kehityksellisesti tähän ikään ajoittuu normaalistikin eroahdistusta mutta olisiko töihinmeno laukaissut sitten sen? Tämän lisäksi tytölle on tulossa kulmahampaat alas, muita en ole kerennyt näkemään kun pieni suu käy niin nopeasti ja puree ihan hiton kovaa. Ilmeisesti nämä hampaatkin vaivaavat ja valvottavat öisin. Tyttö heräilee jatkuvasti ja kun kahtena iltana kokeilimme antaa särkylääkettä* yöksi, nukkui tyttö heti yöt läpi. Viime yöksi mies oli unohtanut antaa särkylääkkeen niin juoksin taas 5 kertaa tytön huoneessa. Voisiko hampaat pistää vähän vauhtia ja tulla sieltä ikenien läpi, kiitos?!

 Muutama mustelma ja kuhmu viime viikonlopulta kun tyttö oli yliväsynyt eikä pysynyt pystyssä, mutta ei vaan nukkunut päiväunia. Tässä seuraus :)



Miehen kanssa näemme tällä hetkellä viikolla aika vähän eikä omaa aikaa juurikaan jää, maanantaisin olemme koko perhe vauvauinnissa, ti-to vaihdamme vahtivuoroa lennosta ja minä tulen kotiin 21.15 ja 22.00 välisenä aikana. Viikonloppuisin sitten on aikaa olla yhdessä ja käydä esim. jumppaamassa. Se minua harmittaakin ehkä eniten etten kerkeä jumppaamaan. Tavoitteenani oli saada kiinteytettyä edes vähän sillä en viihdy tämän hetkisessä vartalossani ollenkaan. Tämän viikon lämpö- (tai pitäisikö sanoa kylmyys-) lukematkin ovat estäneet lenkkeilyn joten edes sitä ei ole tullut harrastettua. Täytyy kai kaivaa käsipainot esiin ensi viikkoa ajatellen jos sää ei lauhdu. Minä vain vihaan tylsää lihaskuntoharjoittelua (vaikka rakastan Les Millsin Body Pump tunteja), varsinkin kotona :) Täytyy kai kehittää jonkinlainen Body Pump ohjelma itselleni, että se olisi mielekkäämpää. Onneksi on muuten tuo piha niin koirat sentään pääsevät ulos riehumaan, vaikka eivät nekään ole viihtyneet ulkona kovinkaan pitkään tällä viikolla. Rasittaa, kun pukeminen ja riisuminen kestää kauemmin kuin itse ulkoilu näillä keleillä :(






 Koirat riehuvat pihalla.




 Viime viikolla kävimme koirapuistoilemassakin.


 Pikavisiitti pihalla (taloyhtiöllä on iso, oma piha jossa on tilaa leikkiä, nyt se tosin on suurten lumikasojen peitossa).

*Kuulin muuten tässä hiljattain, että nestemäinen Panadol on parempaa ja vaikuttaa nopeammin kuin supot. Meillä on ollut molempia kotona vaikka olen itse ollut siinä uskossa, että supot vaikuttaisivat huomattavasti nopeammin.

Tästä tulikin näköjään tämmöinen kuvapläjäys :) Hauskaa viikonloppua!

4 kommenttia:

Miia kirjoitti...

Ihania kuvia :) Pienen pieni hymytyttö <3 Toivotaan, että eroahdistus menis nopeesti ohi ja hampaat tulis vauhdilla läpi.

Neppe kirjoitti...

Ljuvliga bilder! Jag har också hört att Panadol som man ger via munnen skulle ha säkrare inverkan.
Kämpa på, snart lättar det säkert!

Nanna kirjoitti...

Teidän tyttö on kyllä niin suloinen ettei rajaa! <3 :)

Cato kirjoitti...

Kiitos Miia, ja joo toivotaan että eroahdistus menis nopeesti ohi ja hampaat sais todellakin pitä vähän kiirettä, ei vieläkään oe tulleet ikenistä läpi :(

Tack Neppe! :)

Hihih, kiitos Nanna!! <3 :)